ZEF-kirjainyhdistelmä tulee sanoista Z-scored Electronic Feedback. Nimensä mukaisesti ZEF-menetelmässä käytetään z-scoring menetelmää suhteellisten, eli normeerattujen, vastauspisteiden laskennassa.
Suhteelliset vastauspisteet lasketaan siten, että kaikkien arvioijien kohdalta vastauspisteiden keskiarvo siirretään vastausalueen keskelle ja vastaukset hajoitetaan koko vastausalueelle. Tällä tavalla normeeratuista tuloksista häviävät niin sanotut asennevääristymät.
ZEF-menetelmän normeeraus säilyttää keskiarvojen suhteelliset sijainnit toisiinsa nähden, mutta niin että eroja korostetaan. Kyselyn tulosten analysoijan tulee kuitenkin huomioida normeerauksen vaikutus vastausjakaumiin.
ZEF-menetelmä poistaa muun muassa tilastotieteilijöitäkin vaivaavan asennevääristymän. Menetelmän avulla kyselyn tulosten analysoija välttää asennevääristymästä johtuvat virhetulkinnat sekä näkee asioiden vahvuudet ja kehittämisalueet nopeasti yhdellä silmäyksellä.
- Kaikkien yksittäisten arvioijien vastaukset normeerataan käyttämällä z-scoring menetelmää.
- Lasketaan normeerattujen vastausten keskiarvopisteet.
- Normeerataan 2. kohdan keskiarvopisteet käyttäen z-scoring menetelmää
ZEF-kyselytyökalussa 2D- ja janakysymysten vastaukset voidaan normeerata klikkaamalla Intelligent Zoom -ominaisuus päälle.
Alla olevassa kuvassa näkyy kysymysryhmän keskiarvopisteet absoluuttisina arvoina.
Seuraava kuva puolestaan näyttää, miten aikaisemman kuvan kysymysten keskiarvopisteet sijoittuvat, kun Intelligent Zoom -ominaisuus on päällä eli kysymysryhmän kysymykset asetetaan nelikentälle suhteessa toisiinsa. Alla olevassa kuvassa numeron sijainti vastaa kysymyksen keskiarvopistettä ja sininen alue osoittaa vastausten hajonnan.
Suhteelliset vastauspisteet lasketaan siten, että kaikkien arvioijien kohdalta vastauspisteiden keskiarvo siirretään vastausalueen keskelle ja vastaukset hajoitetaan koko vastausalueelle. Tällä tavalla normeeratuista tuloksista häviävät niin sanotut asennevääristymät.
ZEF-menetelmää suositellaan kyselyihin, joissa erilaisten vastaustyylien uskotaan tuottavan mittausvirheitä vastausjakaumiin. Menetelmän ansiosta kyselyn tulosten analysoija pääsee tutkimaan kysyttyjen ominaisuuksien keskinäisiä eroja. Menetelmän avulla ymmärretään, millaisella tavalla vastaaja suhteuttaa ja järjestää vastaukset keskenään.
Menetelmä sopii erityisesti kyselyihin, joissa halutaan vastaajien vastausten perusteella saada selville, mitkä asiat ovat esimerkiksi organisaation vahvuuksia ja mitkö osa-alueet kaipaat kehittämistä. Tällaisia kyselyitä ovat esimerkiksi henkilöstö- ja asiakastyytyväisyyskyselyt.